Fysioterapeutin laillistuksen tarkistaminen JulkiTerhikistä vie alle kaksi minuuttia, ja se kertoo heti, onko hoitajasi Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarkistus kannattaa tehdä, kun varaat ensimmäistä aikaa uudelle vastaanotolle, haet Kela-korvausta tai harkitset kalliimpaa hoitojaksoa esimerkiksi polvileikkauksen jälkeen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten haku tehdään, mitä tulokset tarkoittavat ja mitä rekisteri ei kerro.
Mikä JulkiTerhikki on ja miksi sitä kannattaa käyttää
JulkiTerhikki on Valviran ylläpitämän terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisterin (Terhikki) julkinen ja maksuton hakupalvelu. Sieltä löytyvät kaikki Suomessa laillistetut fysioterapeutit, lääkärit, sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon ammattihenkilöt sekä nimikesuojatut ammattiryhmät.
Fysioterapeutti on Suomessa laillistettu ammattihenkilö. Laillistuksen saa suorittamalla noin neljän vuoden AMK-tutkinnon (210 op) ja hakemalla oikeutta Valviralta. Ulkomailla koulutettu fysioterapeutti tarvitsee myös Valviran päätöksen ennen kuin hän saa toimia ammatissa Suomessa.
Ammattinimike ”fysioterapeutti” on suojattu. Sitä ei saa käyttää kukaan muu kuin laillistettu henkilö. Käytännössä markkinoilla liikkuu silti nimikkeitä kuten ”kehoterapeutti”, ”liikevalmentaja” tai ”kuntoutusohjaaja”, joiden taustalla voi olla hyvin vaihteleva koulutus. JulkiTerhikki erottaa terveydenhuollon ammattilaisen muista nopeasti.
Näin tarkistat laillistuksen askel askeleelta
Haku tehdään Valviran verkkosivujen kautta, eikä palvelu vaadi kirjautumista tai tunnistautumista.
1. Avaa JulkiTerhikki Valviran sivuilta (julkiterhikki.valvira.fi).
2. Syötä nimi – sukunimi ja etunimi – tai rekisteröintinumero, jos se on tiedossa. Numero on 11-numeroinen ja löytyy usein vastaanoton verkkosivuilta tai laskusta.
3. Tarkista syntymävuosi, jos samannimisiä henkilöitä löytyy useita. Esimerkiksi nimellä ”Laura Virtanen” tulee helposti useita osumia.
4. Katso ammattioikeus: tuloksessa pitää lukea ”laillistettu ammattihenkilö” ja nimike ”fysioterapeutti”.
5. Tarkista rajoitukset: jos ammattioikeutta on rajoitettu tai se on poistettu, tieto näkyy hakutuloksessa.
Rekisteröintinumerolla haku on varmin tapa, koska numero yksilöi henkilön. Nimellä haettaessa yhdistä tulos aina syntymävuoteen tai muuhun tunnistettavaan tietoon.
Mitä hakutulos kertoo – ja mitä se ei kerro
Tulos kertoo nimen, syntymävuoden, rekisteröintinumeron, ammattioikeuden ja sen voimassaolon sekä mahdolliset rajoitukset. Se vastaa yhteen kysymykseen: saako henkilö toimia fysioterapeuttina Suomessa.
Erikoisosaamista rekisteri ei kerro. OMT-fysioterapeutin pätevyys, urheilufysioterapian lisäkoulutus, lymfaterapia tai neurologisen fysioterapian erikoistuminen eivät näy JulkiTerhikissä. Ne ovat täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia, joista vastaavat oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot. Lisää koulutuspoluista kerrotaan artikkelissa fysioterapeutin koulutus ja erikoistuminen Suomessa.
Rekisteri ei myöskään kerro, onko yritys rekisteröity palveluntuottaja. Vuoden 2024 alusta palveluntuottajat on koottu Soteri-rekisteriin, joka on eri asia kuin ammattihenkilön oma laillistus. Kun vastaanotto toimii osakeyhtiönä tai toiminimellä, kannattaa tarvittaessa katsoa erikseen myös yrityksen tiedot.
Yleinen myytti: ”Jos nimeä ei löydy, kyseessä on huijari”
Ei välttämättä. Tavallisin syy tyhjään hakutulokseen on nimenmuutos. Avioliiton jälkeen otettu sukunimi päivittyy rekisteriin väestötietojärjestelmän kautta, mutta asiakas saattaa hakea vanhalla tai vastaanoton sivuilla käytetyllä nimellä. Kutsumanimi voi olla myös toinen etunimi.
Toinen tyypillinen syy on tuore valmistuminen. Valvira käsittelee laillistushakemuksen vasta tutkintotodistuksen jälkeen, ja kesäkuussa valmistuneen nimi saattaa ilmestyä rekisteriin vasta muutaman viikon päästä. Vastaanotolta voi kysyä suoraan rekisteröintinumeroa – asiallinen ammattilainen antaa sen ilman ongelmia.
Jos nimeä ei löydy millään hakutavalla eikä numeroa saa, epäily on perusteltu. Silloin palvelu ei ole fysioterapiaa terveydenhuollon ammattihenkilön tuottamana.
Yleisimmät virheet laillistuksen tarkistamisessa
Ensimmäinen virhe on sekoittaa koulutettu hieroja ja fysioterapeutti. Koulutettu hieroja on myös JulkiTerhikissä, mutta nimikesuojattuna ammattihenkilönä eikä laillistettuna. Hierojan koulutus on eri tutkinto, ja hieronta kuuluu hyvinvointi- ja hierontapalveluihin. Jos haku näyttää nimikkeen ”koulutettu hieroja”, kyseessä ei ole fysioterapeutti. Eroista lisää artikkelissa hierojan ja fysioterapeutin ammatilliset erot.
Toinen virhe on luottaa pelkkään yrityksen nimeen. Klinikan nimessä voi lukea ”fysio”, vaikka hoitajana toimisi henkilö, jolla ei ole laillistusta. Tarkista aina henkilö, joka sinua tosiasiassa hoitaa – ei yritystä.
Kolmas virhe on olettaa, että laillistus kertoo osaamisesta tiettyyn vaivaan. Laillistettu fysioterapeutti voi olla tehnyt 15 vuotta neurologista kuntoutusta eikä koskaan hoitanut juoksijan akillesjännevaivaa. Laillistus on vähimmäisvaatimus, ei laatumerkki.
Laillistus ja Kela-korvaus
Kelan SV-korvaus lääkärin määräämästä fysioterapiasta edellyttää, että hoidon antaa laillistettu fysioterapeutti. Jos palveluntarjoaja ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, korvausta ei makseta, vaikka lähete olisi kunnossa.
Sama koskee työterveyshuollon kautta ostettua fysioterapiaa ja Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, jossa palveluntuottajien pätevyysvaatimukset ovat vielä tiukemmat. Yksityisellä vastaanotolla ilman lähetettä käynti maksaa tyypillisesti 60-100 € kerralta, joten laillistuksen tarkistaminen kannattaa ennen pidempää hoitojaksoa, esimerkiksi viiden tai kymmenen käynnin sarjaa.
Esimerkki: alaselkäkivusta kärsivä toimistotyöntekijä Tampereelta saa työterveyslääkäriltä lähetteen ja varaa ajan lähellä kotia olevalle ”kuntoutusstudiolle”. Kahden käynnin jälkeen hän huomaa, ettei laskusta voi hakea Kela-korvausta, koska hoitaja oli valmentaja eikä fysioterapeutti. Kahden minuutin haku ennen ensimmäistä käyntiä olisi säästänyt sekä rahaa että aikaa.
Kun laillistus on kunnossa – mitä seuraavaksi
Kokenut asiantuntija katsoo laillistuksen jälkeen kolmea asiaa: millaisia potilaita fysioterapeutti hoitaa eniten, mitä lisäkoulutuksia hänellä on ja miten ensimmäinen käynti etenee. Hyvä vastaanotto aloittaa aina fysioterapeuttisella tutkimuksella eikä suoraan hoitotoimenpiteillä.
Kysy rohkeasti, onko hoitajalla OMT-pätevyys, urheilufysioterapian kokemusta tai vaikkapa lasten fysioterapiaan liittyvää erikoistumista. Vertailun tueksi sopii opas näin vertailet fysioterapioita ja löydät parhaan ammattilaisen.
Jos sinulla on äkillisiä vakavia oireita, kuten voimakas selkäkipu ja samanaikainen alaraajojen heikkous, virtsan tai ulosteen pidätyskyvyttömyys tai rintakipu, älä etsi fysioterapeuttia – soita 112 tai hakeudu päivystykseen.
UKK
Maksaako JulkiTerhikin käyttö jotain?
Ei. JulkiTerhikki on Valviran maksuton julkinen palvelu, eikä haku vaadi kirjautumista tai pankkitunnuksia.
Näkyykö JulkiTerhikissä fysioterapeutin OMT-pätevyys tai muu erikoistuminen?
Ei näy. Rekisteri kertoo vain ammattioikeuden, sen voimassaolon ja mahdolliset rajoitukset. Erikoistumiskoulutukset kannattaa kysyä suoraan fysioterapeutilta tai tarkistaa vastaanoton sivuilta.
Mitä teen, jos epäilen, ettei hoitaja ole laillistettu fysioterapeutti?
Pyydä ensin rekisteröintinumero ja tarkista se JulkiTerhikistä. Jos laillistusta ei löydy ja henkilö käyttää fysioterapeutin nimikettä, asiasta voi ilmoittaa Valviralle tai alueelliselle aluehallintovirastolle.
Lyhyesti: tarkista ennen kuin varaat
Laillistuksen tarkistaminen JulkiTerhikistä on nopein tapa varmistaa, että hoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilö ja että Kela-korvaus on mahdollinen. Hae rekisteröintinumerolla aina kun voit, ja huomioi nimenmuutokset ennen kuin teet johtopäätöksiä. Muista, että laillistus on vasta lähtötaso. Oikea fysioterapeutti löytyy, kun selvität myös hänen kokemuksensa juuri sinun vaivastasi.