Eturistisidevamman kuntoutus kestää yleensä 9-12 kuukautta, ja tämä tulee monelle urheilijalle yllätyksenä heti polvivamman jälkeen. Tämä artikkeli on kirjoitettu jalkapalloilijalle, salibandyn pelaajalle, laskettelijalle ja kaikille, joiden polvi petti äkillisessä suunnanmuutoksessa. Siinä käydään läpi kuntoutuksen vaiheet, ammattilaisen arvio paluusta kentälle sekä kohdat, joissa matka tyypillisesti katkeaa.
Tyypillinen tilanne on tuttu. Salibandyn harjoituksissa pelaaja tekee nopean käännöksen, polvesta kuuluu napsahdus ja se turpoaa muutamassa tunnissa. Viikon päästä polvi tuntuu jo melko hyvältä, ja tämä hetki on vaarallisin. Hyvältä tuntuva polvi ei vielä ole vakaa.
Mitä eturistisiteen repeämässä tapahtuu
Eturistiside (ACL) estää säärtä liukumasta eteenpäin reisiluuhun nähden ja hallitsee polven kiertoa. Se repeää yleensä ilman kontaktia: laskeutumisessa, jarrutuksessa tai kierrossa, kun polvi painuu sisäänpäin. Samassa yhteydessä vaurioituvat usein myös nivelkierukka, sisempi sivuside tai rusto, ja tämä vaikuttaa kuntoutuksen sisältöön ja aikatauluun.
Diagnoosin tekee lääkäri kliinisen tutkimuksen ja yleensä magneettikuvan perusteella. Fysioterapeutti voi tavata potilaan suoravastaanotolla jo ennen lääkärikäyntiä, mutta vakavassa polvivammassa lääkärin arvio kuuluu aina asiaan. Hakeudu päivystykseen, jos polvi on selvästi virheasennossa, jalka on kylmä tai tunnoton tai polvi lukkiutuu niin, ettei sitä saa suoristettua.
Leikkaus vai pelkkä kuntoutus
Moni olettaa, että revennyt eturistiside on pakko leikata. Tämä on myytti. Ruotsalaisessa KANON-tutkimuksessa nuoret aktiiviset aikuiset jaettiin kahteen ryhmään: toiset leikattiin heti, toiset kuntoutettiin ja leikattiin vain tarvittaessa myöhemmin. Ryhmien tulokset olivat 2 ja 5 vuoden seurannassa hyvin samankaltaiset, ja noin puolet kuntoutusryhmästä ei tarvinnut leikkausta lainkaan.
Leikkaus on silti usein perusteltu. Jos lajissa on paljon kiertoja ja hyppyjä, kuten jalkapallossa, koripallossa ja salibandyssä, tai jos polvi pettää toistuvasti arjessa, rekonstruktio on yleensä järkevä vaihtoehto. Pyöräilijälle tai juoksijalle pelkkä kuntoutus voi riittää hyvin. Ratkaisu tehdään yhdessä ortopedin kanssa, ja hyvä esikuntoutus kannattaa joka tapauksessa. Tavoitteena on, että turvotus on laskenut, polvi suoristuu täysin ja reisilihas aktivoituu ennen leikkausta. Esikuntoutuksesta ja sen vaikutuksesta toipumiseen voit lukea lisää artikkelista esikuntoutus ennen leikkausta.
Eturistisidevamman kuntoutus vaiheittain
Aikataulu on suuntaa antava, ja jokainen vaihe päättyy vasta kun sen kriteerit täyttyvät, ei kalenterin mukaan. Kokenut fysioterapeutti kysyy ensin, mitä polvi jo pystyy tekemään, eikä montako viikkoa leikkauksesta on kulunut.
0-6 viikkoa: turvotuksen hallinta, täysi ojennus ja reisilihaksen aktivointi. Ojennusvajaus on tämän vaiheen tärkein asia, koska kerran jäykistynyttä ojennusta on vaikea saada takaisin. Kylmähoito ja kompressio helpottavat oloa, mutta varsinainen työ tehdään liikkeellä.
6-12 viikkoa: normaali kävely ilman ontumista, kuntopyörä ja kuntosalipohjainen voimaharjoittelu. Kyykyt, jalkaprässi ja yhden jalan harjoitteet tulevat ohjelmaan vähitellen.
3-6 kuukautta: voima kasvaa, juoksu aloitetaan suoraan eteenpäin ja hyppyjen alastuloja harjoitellaan. Juoksun aloittamisen edellytyksenä on yleensä, ettei polvi turpoa ja voimaero terveeseen puoleen on enintään 20-30 %.
6-9 kuukautta: lajinomaiset liikkeet, suunnanmuutokset ja nopeus. Tässä vaiheessa urheilufysioterapeutin osaaminen tulee esiin, kun harjoitteet muuttuvat ennakoiduista liikkeistä reagointia vaativiksi.
9-12 kuukautta: paluutestit, kontaktiharjoittelu ja asteittainen paluu peleihin.
Polven leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta yleisemmin kerrotaan artikkelissa polvileikkauksen jälkeinen kuntoutus.
Paluu kentälle perustuu testeihin
Norjalais-yhdysvaltalaisessa Delaware-Oslo-kohortissa (Grindem ym. 2016) uusintavamman riski pieneni noin puolella jokaista kuukautta kohden, jonka paluu lajiin siirtyi 9 kuukauden rajaan saakka. Testikriteerit läpäisseillä uusintavammoja oli selvästi vähemmän kuin niillä, jotka palasivat ilman testejä.
Ammattilainen arvioi paluuvalmiutta yleensä näillä mittareilla:
– reisilihaksen voima, mieluiten isokineettisellä laitteella tai dynamometrillä mitattuna
– hyppytestit: yhden jalan hyppy, kolmiloikka, ristikkäisloikka ja 6 metrin ajanotettu hyppely
– raajojen välinen symmetria (LSI), tavoitteena yleensä vähintään 90 %
– alastulon laatu ja polven linjaus videolta arvioituna
– psyykkinen valmius, esimerkiksi ACL-RSI-kyselyllä
Viimeinen kohta jää usein huomiotta. Pelko polven pettämisestä saa urheilijan varomaan liikkeitä, ja varova liike on usein huonompaa kuin päättäväinen.
Yleisimmät virheet kuntoutuksen aikana
Paluu kalenterin perusteella. Moni kuulee, että paluu onnistuu ”puolessa vuodessa”, ja aikoo palata kentälle sen jälkeen. Kuuden kuukauden kohdalla siirre ei ole vielä kunnolla kiinnittynyt eikä voima riitä. Testaamaton paluu on yleisin syy uusintavammoihin.
Kuntoutus loppuu, kun polvi tuntuu normaalilta. Arjessa polvi voi tuntua hyvältä jo 3-4 kuukauden kohdalla, vaikka reisilihaksen voimaero on vielä 30 %. Lihasvoiman puute ei tunnu kipuna.
Vain toisen jalan tekeminen. Kuntoutus keskittyy usein pelkkään leikattuun polveen. Myös terveen puolen eturistisiteen repeämisriski on koholla, ja lonkan sekä keskivartalon hallinta suojaa kumpaakin polvea. Ennaltaehkäisyohjelmat, kuten FIFA 11+ tai Suomessa salibandyyn sovelletut lämmittelyohjelmat, kannattaa ottaa mukaan pysyvästi.
Kuka kuntoutusta ohjaa ja mitä se maksaa
Fysioterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka koulutus on 210 opintopisteen AMK-tutkinto. Laillistuksen voi tarkistaa JulkiTerhikistä. Hieroja on eri ammatti eri koulutuksella. Hieronta voi tuntua hyvältä, mutta kuntoutuksen runko on terapeuttinen harjoittelu, jota fysioterapeutti ohjaa ja etenee asteittain.
Julkisella puolella hyvinvointialue järjestää leikkauksen jälkeen yleensä ohjauskäyntejä, mutta niiden määrä on usein muutamasta käynnistä kymmeneen. Yksityisellä vastaanotolla käynti maksaa tavallisesti 60-100 € Helsingissä ja Tampereella, ja pienemmillä paikkakunnilla vähän vähemmän. Lääkärin lähetteellä Kelan SV-korvaus kattaa vain pienen osan hinnasta. Urheiluvakuutus tai seuran lisenssivakuutus korvaa usein enemmän, joten ehdot kannattaa tarkistaa heti vamman jälkeen. Hoitokertoja kertyy vuoden aikana tyypillisesti 20-40, ja niiden välissä tehdään omatoimista harjoittelua 3-5 kertaa viikossa.
Laajemmin urheiluvammojen hoitoketjusta kerrotaan artikkelissa urheiluvammojen kuntoutus fysioterapiassa.
UKK
Voiko eturistisiteen repeämän kuntouttaa ilman leikkausta?
Voi. Tutkimusten mukaan osa ihmisistä pärjää hyvin pelkällä kuntoutuksella, etenkin lajeissa, joissa on vähän kiertoja. Jos polvi pettää toistuvasti tai lajissa on paljon suunnanmuutoksia, leikkausta kannattaa harkita yhdessä ortopedin kanssa.
Milloin eturistisideleikkauksen jälkeen voi palata pelaamaan?
Yleensä aikaisintaan 9 kuukauden kohdalla, ja silloinkin vasta kun voima- ja hyppytestit on läpäisty. Nuorilla ja kontaktilajeissa aikataulu venyy usein 12 kuukauteen tai pidemmäksi.
Tarvitsenko lääkärin lähetteen fysioterapeutille?
Et välttämättä, sillä fysioterapeutin suoravastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Kela-korvaus edellyttää kuitenkin lääkärin lähetettä, ja epäillyssä ristisidevammassa lääkärin tutkimus on tarpeen joka tapauksessa.
Pitkä kaari kannattaa kulkea loppuun
Eturistisidevamman kuntoutuksessa ratkaisevat kärsivällisyys ja mittaaminen, ei leikkaustekniikka tai yksittäinen hoitokeino. Täysi ojennus heti alussa, määrätietoinen voimaharjoittelu ja testeihin perustuva paluu lajiin pienentävät uusintavamman riskiä enemmän kuin mikään muu. Hyvä fysioterapeutti sanoo joskus ”ei vielä” myös silloin, kun polvi tuntuu valmiilta. Kun suunta on epäselvä, kysy fysioterapeutilta tai lääkäriltä, mikä seuraava kriteeri on ja miten se mitataan.