Nuoren skolioosi huolestuttaa usein vanhempia, kun kouluterveydenhoitaja tai urheiluvalmentaja huomaa eteentaivutuksessa toisen lapaluun kohoavan selvästi korkeammalle. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten nuoren skolioosia seurataan Suomessa, mitä fysioterapia ja harjoittelu voivat tehdä ja milloin hoitopolku etenee korsettiin tai leikkausarvioon. Tieto auttaa ymmärtämään, mitä vastaanotolla tapahtuu ja mihin kannattaa itse kiinnittää huomiota.
Skolioosi tarkoittaa selkärangan kolmiulotteista virheasentoa, jossa ranka kaartuu sivusuunnassa ja nikamat kiertyvät. Diagnoosin raja on röntgenkuvasta mitattu vähintään 10 asteen Cobbin kulma. Nuorilla tavallisin muoto on idiopaattinen skolioosi, jonka syytä ei tunneta. Sitä esiintyy noin 2-3 %:lla 10-16-vuotiaista, ja hoitoa vaativat kaaret ovat tytöillä selvästi yleisempiä kuin pojilla.
Miten nuoren skolioosi löydetään ja todetaan
Suomessa suurin osa skolioosista löytyy kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Terveydenhoitaja tekee Adamsin eteentaivutustestin: nuori taivuttaa ylävartaloaan eteenpäin, ja selästä etsitään kylkikyhmyä eli rintakehän tai lannerangan epäsymmetristä kohoumaa. Osa käyttää skoliometriä, joka mittaa vartalon kiertymää asteina.
Löydös ei vielä ole diagnoosi. Jatkoarvio tehdään lääkärin vastaanotolla, ja tarvittaessa otetaan koko rangan seisova röntgenkuva. Jos kaari on merkittävä tai kasvua on vielä paljon jäljellä, nuori ohjataan hyvinvointialueen kautta lastenortopedian poliklinikalle, esimerkiksi HUSin Uuteen lastensairaalaan, Taysiin, Oysiin, Kysiin tai Tyksiin. Alle 18-vuotiaiden käynnit julkisen erikoissairaanhoidon poliklinikalla ovat maksuttomia.
Kasvun vaihe ratkaisee paljon. Kaari etenee herkimmin kasvupyrähdyksen aikana, tytöillä tyypillisesti noin 10-14-vuotiaana ja ennen kuukautisten alkamista. Lantion luutumista kuvaava Risserin luokka ja ikä auttavat lääkäriä arvioimaan, kuinka paljon kasvua on jäljellä.
Seuranta, korsetti ja leikkaus – hoitopolun vaiheet
Hoitolinja määräytyy kaaren suuruuden, sijainnin ja jäljellä olevan kasvun mukaan. Karkea jako menee näin:
– Alle 20-25 astetta: seuranta röntgenkuvin tai pintamittauksin yleensä 4-12 kuukauden välein kasvun loppuun asti.
– Noin 25-40 astetta kasvuiässä: harkitaan korsettihoitoa, kuten Boston-tyyppistä päiväkorsettia tai yökorsettia.
– Yli 45-50 astetta: arvioidaan leikkaushoitoa, tavallisimmin luudutusleikkausta eli spondylodeesia.
– Kasvun päätyttyä alle 30 astetta: kaari harvoin etenee merkittävästi aikuisiässä.
Korsetin tavoite on estää kaaren paheneminen, ei suoristaa rankaa pysyvästi. Yhdysvaltalainen BrAIST-tutkimus (2013) osoitti, että korsetti vähentää selvästi etenemistä leikkausrajalle, ja vaikutus riippuu käyttötunneista. Päiväkorsettia pidetään tyypillisesti 18-23 tuntia vuorokaudessa, mikä on nuorelle kova vaatimus.
Lopullisen hoitolinjan päättää aina hoitava lääkäri. Yllä oleva jako kuvaa yleistä käytäntöä, ei yksittäisen nuoren hoitosuunnitelmaa.
Fysioterapia ja skolioosispesifinen harjoittelu
Fysioterapeutin rooli nuoren skolioosissa on laajempi kuin pelkkä liikeohjelma. Fysioterapeuttinen tutkimus kattaa ryhdin, liikkuvuuden, keskivartalon hallinnan, hengityksen ja mahdolliset kivut. Usein mukana on myös korsetin käytön tuki: ihon hoito, liikkuminen korsetissa ja harjoittelu niinä tunteina, kun korsetti on poissa.
Skolioosispesifisistä harjoitusmenetelmistä (PSSE) tunnetuin on saksalainen Schroth-menetelmä. Harjoittelussa nuori oppii aktiivisesti korjaamaan omaa asentoaan kolmessa tasossa ja yhdistämään korjauksen kiertohengitykseen. Toinen käytössä oleva menetelmä on italialainen SEAS. Suomessa Schroth-koulutettuja fysioterapeutteja on etenkin suurimmissa kaupungeissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla heitä voi joutua etsimään pidempään.
Näytön perusteella skolioosispesifinen harjoittelu voi pienentää lievien kaarten etenemistä ja parantaa ryhtiä, asentotietoisuutta ja elämänlaatua. Vaikutus on kuitenkin vaatimattomampi kuin korsetin, eikä harjoittelu korvaa korsettia silloin, kun lääkäri on sitä suositellut. Parhaimmillaan nämä tukevat toisiaan.
Tyypillinen tilanne vastaanotolla: 13-vuotias salibandyä pelaava tyttö saa 22 asteen rintarankakaaren vuoksi puolen vuoden seurantakäynnin. Perhe miettii, pitäisikö pelaaminen lopettaa. Fysioterapeutti käy läpi kotiharjoitteet, joita tehdään noin 20-30 minuuttia useana päivänä viikossa, ja kannustaa jatkamaan lajia. Liikunnan jatkaminen on tässä tilanteessa osa hoitoa, ei uhka sille.
Yksityisellä fysioterapeutilla käynti maksaa tavallisesti 60-100 € kerralta, ja Schroth-erikoistuneen ammattilaisen hinta voi olla tätä korkeampi. Julkisella puolella fysioterapia järjestyy hoitavan yksikön kautta. Kelan sairausvakuutuskorvauksen ehdot ovat muuttuneet viime vuosina, joten ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Kelasta ennen hoitojakson aloittamista. Lisää lapsille ja nuorille suunnatusta kuntoutuksesta kertoo artikkeli lasten fysioterapian ajankohtaisuudesta.
Myytti: huono ryhti tai painava reppu aiheuttaa skolioosin
Tämä on yleisin väärinkäsitys, ja se aiheuttaa turhaa syyllisyyttä. Idiopaattinen skolioosi ei synny painavasta koulurepusta, väärästä istuma-asennosta tai siitä, että nuori nukkuu kyljellään. Taustalla on perinnöllisiä ja kasvuun liittyviä tekijöitä, joita ei vielä täysin ymmärretä.
Reppu ja pitkät istumisjaksot voivat silti aiheuttaa niska- ja selkäkipua, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota muista syistä. Aiheesta on kirjoitettu tarkemmin artikkelissa nuoren ryhdistä, koulurepusta ja istumisesta. Toinen myytti on, että skolioosia sairastavan pitäisi välttää urheilua. Lähes kaikki lajit ovat sallittuja, ja tämä koskee pääsääntöisesti myös leikkauksen jälkeistä aikaa, kun toipuminen on edennyt. Kasvuiän urheilijan erityispiirteitä käsittelee artikkeli nuoren urheilijan kuntoutuksesta.
Yleisimmät virheet skolioosin hoitopolulla
Ensimmäinen virhe on seurantakäyntien venyttäminen, kun mikään ei tunnu muuttuvan. Kaari voi edetä kasvupyrähdyksen aikana kuukausissa, eikä sitä huomaa peilistä. Sovittu seurantaväli kannattaa pitää, vaikka nuori voisi hyvin.
Toinen virhe on uskoa, että harjoittelu tekee korsetista tarpeettoman. Kokenut fysioterapeutti sanoo tämän suoraan: jos lääkäri suosittelee korsettia, harjoittelu tukee sitä mutta ei korvaa sitä. Korsetin käyttötunteja kannattaa seurata rehellisesti, ja osassa korseteista on lämpöanturi, joka kertoo todellisen käyttöajan.
Kolmas virhe on ostaa kalliita ”skolioosin parantavia” hoitosarjoja, joille ei ole tieteellistä näyttöä. Pelkkä hieronta, kiropraktinen käsittely tai asentoa korjaavat paidat eivät pysäytä kaaren etenemistä. Hieronta on hyvinvointipalvelu, ja hieroja on koulutettu eri tutkinnolla kuin Valviran laillistama fysioterapeutti, joka on suorittanut 210 opintopisteen AMK-tutkinnon.
Milloin hakeutua lääkäriin nopeammin
Tavallinen idiopaattinen skolioosi on yleensä kivuton. Jos nuorella on voimakasta yökipua, kipu pahenee nopeasti, kaari etenee tavallista nopeammin tai kaari on epätyypillisen muotoinen, lääkäri saattaa tutkia taustasyitä esimerkiksi magneettikuvauksella. Näistä kannattaa kertoa hoitavalle yksikölle ennen seuraavaa sovittua käyntiä.
Jos selkäkipuun liittyy äkillinen alaraajojen heikkous, tunnottomuus nivusissa tai virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriö, soita 112 tai hakeudu heti päivystykseen.
UKK
Voiko nuoren skolioosi parantua itsestään?
Lievä kaari voi pysyä ennallaan koko kasvun ajan, ja hyvin pienet kaaret voivat jopa pienentyä. Selvä rakenteellinen kaari ei yleensä katoa itsestään. Siksi seuranta jatkuu kasvun loppuun asti.
Tarvitaanko fysioterapeutille lähete?
Yksityiselle fysioterapeutin suoravastaanotolle voi hakeutua ilman lähetettä. Skolioosin diagnoosi, röntgenseuranta ja korsettipäätös kuuluvat kuitenkin lääkärille, joten fysioterapia kannattaa sovittaa yhteen hoitavan yksikön suunnitelman kanssa.
Kuinka kauan skolioosin seuranta kestää?
Seuranta jatkuu yleensä luuston kasvun päättymiseen asti. Tytöillä tämä tarkoittaa tyypillisesti 15-17 vuoden ikää, pojilla muutamaa vuotta myöhempää ikää. Korsettihoito kestää usein 2-4 vuotta.
Yhteenveto: tärkeintä on seuranta ja aktiivinen arki
Nuoren skolioosin hoidon kulmakivet ovat säännöllinen seuranta kasvun aikana, korsetti silloin kun lääkäri sitä suosittelee, ja liikunnallinen arki, jota fysioterapeutti voi tukea skolioosispesifisellä harjoittelulla. Skolioosi ei ole kenenkään syy, eikä se estä urheilemasta. Paras käytännön vinkki on pitää kirjaa mittaustuloksista ja kysyä jokaisella käynnillä, mikä kaaren aste on nyt ja milloin on seuraava tarkistus.