Kasvukivut lapsella ja milloin hakeutua tutkimuksiin

Kasvukivut lapsella ja milloin hakeutua tutkimuksiin

Kasvukivut lapsella herättävät vanhemman usein iltaisin tai keskellä yötä, kun lapsi itkee särkeviä jalkojaan. Vaivaa esiintyy arviolta joka kymmenennellä tai jopa useammalla 3-12-vuotiaalla, eniten noin 4-8 vuoden iässä. Useimmiten kyse on harmittomasta ja itsestään ohi menevästä vaivasta. Joskus samanlaiselta tuntuva kipu on kuitenkin merkki jostakin, joka pitää tutkia. Tässä artikkelissa käydään läpi, miltä tyypilliset kasvukivut näyttävät, mitkä merkit vaativat lääkärin tai fysioterapeutin arviota ja miten tutkimuksiin pääsee Suomessa.

Miltä tyypilliset kasvukivut näyttävät

Tyypillinen kuvio on hyvin tunnistettava. Kipu tuntuu molemmissa jaloissa, useimmiten sääriin, pohkeisiin, reisiin tai polvitaipeisiin. Se alkaa iltapäivällä tai illalla ja voi herättää lapsen yöllä. Aamulla lapsi on taas täysin kunnossa.

Kipu tuntuu lihaksissa eikä nivelissä. Iho ei punoita, eikä jalassa ole turvotusta tai kuumotusta. Lapsi ei onnu, ja päivällä hän leikkii, juoksee ja hyppii normaalisti. Moni lapsi rauhoittuu, kun pohkeita hierotaan tai niitä lämmitetään. Tämä kertoo osaltaan, että kyse ei ole tulehduksesta, sillä tulehtunutta niveltä lapsi ei yleensä anna koskea.

Kivut tulevat usein jaksoissa. Lapsella voi olla kipuja useana iltana viikossa ja sitten kuukausia rauhallisempaa. Kipuöitä on monesti eniten vilkkaiden päivien jälkeen, esimerkiksi pitkän uimahalli- tai hiihtopäivän jälkeen.

Myytti: kasvukivut johtuvat luiden kasvusta

Nimestään huolimatta kasvukivut eivät tutkimusten mukaan liity kasvupyrähdyksiin. Luusto kasvaa niin hitaasti, ettei se aiheuta kipua, eivätkä kivut ole yleisimmillään nopeimman kasvun vaiheissa. Kansainvälisessä kirjallisuudessa vaivasta käytetään yhä useammin nimeä ”lapsuusiän toistuvat raajakivut”.

Tarkkaa syytä ei tunneta. Selityksiä ovat olleet lihasten väsyminen fyysisen rasituksen jälkeen, tavallista matalampi kipukynnys ja yliliikkuvat nivelet. Yliliikkuvilla lapsilla kasvukipuja esiintyy jonkin verran tavallista enemmän. Tieto on käytännössä tärkeä, koska ”kyllä se siitä kasvaessa” ei ole peruste jättää selvästi poikkeavaa kipua arvioimatta.

Milloin hakeutua tutkimuksiin kasvukipujen vuoksi

Kasvukipu on niin sanottu poissulkudiagnoosi. Lääkäri tai fysioterapeutti tekee sen vasta, kun muut syyt on suljettu pois. Ammattilainen katsoo ensin, sopiiko kuva tyypilliseen kaavaan, ja kiinnittää huomiota kaikkeen, mikä poikkeaa siitä. Varaa aika terveyskeskukseen, kouluterveydenhoitajalle tai lääkärille, jos huomaat jonkin seuraavista:

– kipu on aina vain toisessa jalassa tai samassa kohdassa
– lapsi ontuu, ei halua varata jalalle tai liikkuu päivällä tavallista vähemmän
– nivel on turvonnut, punoittava tai kuuma, tai lapsi on aamuisin jäykkä
– lapsella on kuumetta, laihtumista, väsymystä, kalpeutta tai selittämättömiä mustelmia
– kipu tuntuu myös päivällä, pahenee viikko viikolta tai ulottuu käsiin tai selkään

Hakeudu päivystykseen saman päivän aikana, jos lapsella on kuumetta ja hän ei pysty varaamaan jalalle, tai jos jalka on vamman jälkeen selvästi virheasennossa. Kuume ja ontuminen voivat viitata nivelen tai luun tulehdukseen, ja se on hoidettava kiireellisesti. Jos lapsi on hyvin heikkokuntoinen tai tajunta on heikentynyt, soita hätänumeroon 112.

Lapsen kipuja selittävät tutkimuksissa usein melko tavalliset asiat. Lastenreuma voi ilmetä aamujäykkyytenä ja nivelen turvotuksena. Perthesin tauti aiheuttaa tyypillisesti 4-10-vuotiaalle ontumista ja kipua, joka tuntuu yllättäen polvessa, vaikka vika on lonkassa. Liikunnallisilla 10-15-vuotiailla Osgood-Schlatterin tauti aiheuttaa kipua polvilumpion alapuolelle ja Severin tauti kantapäähän. Ne ovat kasvualueiden rasitusoireita, eivät kasvukipuja. Harvinaisemmat vakavat syyt, kuten luustokasvaimet ja leukemia, ovat juuri se syy, miksi poikkeavat oireet tutkitaan aina.

Miten tutkimukset etenevät Suomessa

Ensimmäinen osoite on yleensä hyvinvointialueen terveysasema, neuvola tai kouluterveydenhuolto. Terveysaseman avosairaanhoidon käynnit ovat alle 18-vuotiaille maksuttomia. Lääkäri kysyy kivun ajankohdasta, sijainnista ja yleisoireista ja tutkii lapsen. Tarvittaessa hän määrää verikokeita, kuten tulehdusarvot ja verenkuvan, tai röntgenkuvan. Jos tulokset ovat normaalit ja kuvio on tyypillinen, jatkotutkimuksia ei tarvita.

Fysioterapeutti on Suomessa Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö. Fysioterapeutin suoravastaanotolle voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Kun lapsen kivuista halutaan ensin ammattilaisen arvio, fysioterapeuttinen tutkimus sisältää yleensä ryhdin, kävelyn ja juoksun havainnoinnin, nivelten liikkuvuuden ja yliliikkuvuuden arvion sekä lihasvoiman ja tasapainon testejä. Fysioterapeutti tunnistaa punaiset liput ja ohjaa tarvittaessa lääkäriin. Lisää lapsille suunnatusta fysioterapiasta kerrotaan artikkelissa lasten fysioterapia ja milloin se on ajankohtaista.

Yksityisellä lasten fysioterapeutilla 45-60 minuutin käynti maksaa yleensä noin 60-100 €. Hinta riippuu paikkakunnasta, ja Helsingissä ja Tampereella hinnat ovat usein haarukan yläpäässä. Kelan SV-korvaus edellyttää lääkärin lähetettä, ja se kattaa vain pienen osan hinnasta. Pitkäaikaissairaille lapsille voidaan myöntää Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, mutta tavalliset kasvukivut eivät siihen oikeuta.

Mikä kasvukipuihin auttaa kotona

Tyypillisiin kasvukipuihin ei ole erillistä hoitoa, mutta oireita voi lievittää. Kipeän kohdan kevyt hierominen, lämpöpussi tai lämmin suihku illalla rauhoittavat monia lapsia. Lempeät pohkeiden ja reisien venyttelyt iltaisin saattavat vähentää kipuöitä joillakin lapsilla, vaikka tutkimusnäyttö on vaatimatonta. Särkylääkkeen sopivuudesta ja annoksesta kannattaa kysyä apteekista tai lääkäriltä, ja annos lasketaan aina lapsen painon mukaan.

Liikuntaa ei tarvitse rajoittaa. Lihasvoimaa, tasapainoa ja kehonhallintaa kehittävä monipuolinen liikkuminen tukee lapsen kehitystä ja voi auttaa erityisesti yliliikkuvaa lasta. Jos lapsi harrastaa tavoitteellisesti ja kipu liittyy selvästi harjoitusmääriin, kyse on todennäköisemmin rasitusoireesta kuin kasvukivusta. Silloin kannattaa lukea artikkeli nuoren urheilijan kuntoutuksesta ja kasvuiän erityispiirteistä.

Yleisimmät virheet kasvukipujen kanssa

Kaikkien kipujen kuittaaminen kasvukivuiksi. Yleinen tilanne on 7-vuotias, jolla on ollut kuukauden ajan iltaisin ”kasvukipuja” vain oikeassa polvessa ja joka on alkanut ontua aamuisin. Tällainen kuvio ei sovi kasvukipuihin, ja lapsi tarvitsee lääkärin arvion. Yksipuolisuus ja ontuminen ovat tärkeimmät hälytysmerkit.

Liikunnan kieltäminen varmuuden vuoksi. Jos kivut ovat tyypillisiä, lepo ei auta. Pitkään jatkuva lepo heikentää lihaksia ja voi lisätä kipukierrettä.

Kalliiden pohjallisten tai ravintolisien hankkiminen ilman arviota. Valmiit tukipohjalliset eivät ole tavallisten kasvukipujen hoitoa. Lääkärin tai fysioterapeutin arvio on halvempi ja kertoo enemmän. Jalkaterän asennon vaikutuksen arvioi ammattilainen, ja tarvittaessa hän ohjaa jalkaterapeutille. Hieroja on tärkeä hyvinvointipalvelujen ammattilainen, mutta hänen koulutuksensa on eri kuin fysioterapeutilla, eikä hieroja tee lapsen kipujen diagnostista arviota.

UKK

Missä iässä kasvukivut yleensä alkavat ja loppuvat?
Kasvukivut alkavat tavallisesti 3-5 vuoden iässä ja häviävät yleensä viimeistään murrosiässä. Monella ne loppuvat jo 8-10 vuoden iässä. Jos lapsella alkaa ensimmäistä kertaa raajakipuja vasta yläkouluiässä, syy kannattaa selvittää.

Tarvitaanko kasvukipujen toteamiseen verikokeita tai röntgenkuvia?
Kun oireet ovat tyypilliset eikä muita oireita ole, lääkäri voi tehdä arvion pelkän haastattelun ja tutkimuksen perusteella. Kokeita tarvitaan, jos kipu on yksipuolista, lapsi ontuu, nivel on turvonnut tai lapsella on yleisoireita.

Voiko kasvukipujen vuoksi mennä suoraan fysioterapeutille?
Voi. Fysioterapeutin suoravastaanotolle ei tarvita lähetettä. Fysioterapeutti arvioi liikkuvuuden, lihasvoiman ja liikkumisen ja ohjaa lääkäriin, jos löydökset sitä vaativat. Kelan korvaukseen tarvitaan kuitenkin lääkärin lähete.

Yhteenveto

Kasvukivut lapsella ovat yleisiä ja vaarattomia, kun kuvio on tyypillinen: kipu tuntuu molemmissa jaloissa illalla tai yöllä, ja aamulla lapsi on taas oma itsensä. Yksipuolinen tai pahenevaa kipu, ontuminen, nivelen turvotus ja yleisoireet ovat syitä hakeutua tutkimuksiin. Käytännön vinkki on pitää 2-3 viikon ajan lyhyttä päiväkirjaa siitä, milloin kipu tulee, missä se tuntuu ja mitä lapsi teki sinä päivänä. Muistiinpanoista on suuri apu lääkärille tai fysioterapeutille, ja niiden perusteella arvio on usein nopeasti valmis.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista