Muistisairaan liikkumisen tukeminen kotona ja hoivassa

Muistisairaan liikkumisen tukeminen kotona ja hoivassa

Muistisairaan läheinen tai hoitaja huomaa usein ensimmäisenä, että askel lyhenee, tuolista nouseminen hidastuu ja kävelylenkit jäävät väliin. Muistisairaan liikkumisen tukeminen kotona ja hoivassa vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kauan ihminen pärjää omassa arjessaan, pysyykö hän pystyssä ja säilyykö hänen mielialansa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten liikkumista tuetaan käytännössä, mitä fysioterapeutti tekee ja mitkä virheet kannattaa välttää.

Suomessa muistisairautta sairastaa arviolta yli 150 000 ihmistä, ja suurin osa heistä asuu kotona. Liikkumiskyvyn heikkeneminen on yksi yleisimmistä syistä siirtyä ympärivuorokautiseen hoivaan. Siksi liikkumiskykyä kannattaa tukea jo ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.

Miksi muistisairaus vaikuttaa liikkumiseen

Muistisairaus ei heikennä pelkästään muistia. Alzheimerin taudissa, verisuoniperäisessä muistisairaudessa, Lewyn kappale -taudissa ja otsa-ohimolohkorappeumassa myös toiminnanohjaus, hahmottaminen ja liikkeiden suunnittelu kärsivät. Kävely muuttuu, kun aivot eivät enää hoida useaa tehtävää yhtä aikaa.

Tämä näkyy esimerkiksi niin, että ihminen pysähtyy kesken kävelyn, kun hänelle puhutaan. Kynnys tai matto voi näyttää hänestä kuopalta. Lewyn kappale -taudissa voi lisäksi esiintyä parkinsonismia, kuten jäykkyyttä ja lyhyttä, laahaavaa askelta.

Kaatumisriski kasvaa selvästi. Muistisairas kaatuu useammin kuin samanikäinen muistiltaan terve, ja kaatumisen seuraukset, kuten lonkkamurtuma, ovat usein vakavampia. Ikääntyneen kaatumisen ehkäisy on siksi muistisairaan kuntoutuksessa keskeistä.

Myytti: liikkumisen rajoittaminen on turvallisinta

Hoivakodeissa ja kotona toistuu sama ajatus: jos ihminen istuu, hän ei kaadu. Tämä on harhaanjohtavaa. Kun ihminen istuu pyörätuolissa tai sängyssä viikkoja, reisilihakset heikkenevät nopeasti ja tasapaino huononee. Kun hän sitten nousee yöllä vessaan, kaatumisriski on suurempi kuin ennen.

Tutkimusnäyttö tukee säännöllistä, ohjattua harjoittelua myös muistisairailla. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, että monitekijäinen elintapaohjaus, johon kuului liikuntaa, tukee kognitiota riskiryhmässä. Muistisairauden jo puhjettua liikunta ei paranna sairautta, mutta lihasvoima- ja tasapainoharjoittelu voi hidastaa toimintakyvyn heikkenemistä ja vähentää kaatumisia.

Liikkumisen rajoittaminen ilman perusteltua syytä on myös eettinen ja oikeudellinen kysymys. Rajoitteiden käytöstä päätetään aina hoitohenkilökunnan ja lääkärin arvion perusteella.

Fysioterapeutin rooli muistisairaan kuntoutuksessa

Valviran laillistama fysioterapeutti tekee ensin fysioterapeuttisen tutkimuksen. Kokenut asiantuntija katsoo ensin arkea, ei pelkkiä testituloksia: miten ihminen nousee sängystä, kääntyy keittiössä, menee portaat ja istuu wc-istuimelle. Käytössä ovat usein SPPB-testi (Short Physical Performance Battery), Bergin tasapainotesti ja kävelynopeuden mittaus.

Muistisairaan kohdalla tärkein ero on ohjaustavassa. Pitkät suulliset ohjeet eivät toimi. Ammattilainen näyttää liikkeen, ohjaa kosketuksella ja pitää harjoitteet samanlaisina kerrasta toiseen. Toisto ja tuttu rytmi auttavat enemmän kuin vaihtelevat ohjelmat.

Geriatrinen kuntoutus muistisairaalle on usein lyhyitä, toiminnallisia harjoitteita: tuolista nousuja, askelluksia, kurotuksia ja kävelyä. Lisätietoa löytyy artikkelista geriatrinen kuntoutus ja ikääntyneen toimintakyvyn tuki. Hieroja tai personal trainer ei korvaa tätä arviota. Hieronta on hyvinvointipalvelu, ja hierojalla on eri koulutus kuin fysioterapeutilla.

Liikkumisen tukeminen kotona

Kotona ympäristö on jo valmiiksi tuttu, ja se kannattaa hyödyntää. Fysioterapeutin kotikäynti on muistisairaalle usein vastaanottoa parempi vaihtoehto, koska harjoitteet tehdään juuri siinä ympäristössä, jossa niitä tarvitaan. Yksityisen kotikäynnin hinta on tyypillisesti 80-130 € käynniltä matkoineen.

Käytännössä kotona toimivat parhaiten arkeen sidotut harjoitteet. Kun omainen alkaa auttaa ihmistä ylös tuolista, hän voi tehdä sen niin, että ihminen tekee itse mahdollisimman paljon. Viisi tuolista nousua ennen jokaista ateriaa tarkoittaa viikossa yli sataa toistoa ilman erillistä jumppahetkeä.

Ympäristön muutokset ovat yhtä tärkeitä kuin harjoitteet:

  • Poista irtomatot ja johdot kulkureiteiltä.
  • Lisää yövalot makuuhuoneen ja wc:n välille.
  • Valitse kontrastiltaan selkeä wc-istuimen kansi ja tukikahva.
  • Pidä rollaattori aina samassa paikassa näkyvillä.
  • Vältä kiiltäviä lattiapintoja, jotka voivat näyttää märiltä.

Aina tavallinen neuvo ei toimi. Jos ihmisellä on taipumus lähteä ulos yksin ja eksyä, kävelylenkin lisääminen ei poista vaeltelua. Silloin tarvitaan ohjattuja, turvallisia kävelyhetkiä ja tarvittaessa turvateknologiaa, kuten GPS-paikanninta.

Liikkuminen hoivakodissa ja palveluasumisessa

Ympärivuorokautisessa hoivassa vastuu liikkumisesta jakautuu koko henkilökunnalle. Fysioterapeutti käy yksikössä usein vain muutaman tunnin viikossa, joten hänen tärkein tehtävänsä on ohjata hoitajia. Kuntouttava työote tarkoittaa, että asukas kävelee ruokasaliin vaikka hitaasti, eikä häntä kuljeteta pyörätuolilla ajan säästämiseksi.

Hyviä käytäntöjä ovat päivittäiset ryhmäjumpat istuen ja seisten, kävelyt käytävällä hoitotoimien yhteydessä sekä musiikin käyttö liikkeen tukena. Rytmikäs musiikki voi helpottaa kävelyn aloittamista erityisesti parkinsonismissa.

Hyvinvointialueiden käytännöt vaihtelevat. Helsingissä, Tampereella ja Pohjois-Suomen pienemmissä kunnissa fysioterapeuttien määrä hoivayksikköä kohden voi olla hyvin erilainen. Omaisen kannattaa kysyä suoraan, onko asukkaalle tehty liikkumissuunnitelma ja kuka sitä seuraa.

Yleisimmät virheet muistisairaan liikkumisen tukemisessa

Ensimmäinen virhe on tehdä puolesta. Kun omainen pukee, nostaa ja kantaa, lihakset heikkenevät ja taidot katoavat nopeammin kuin sairaus itsessään vaatisi.

Toinen virhe on liian monimutkainen kotiohjelma. Paperilla oleva kymmenen liikkeen ohjelma jää muistisairaalla tekemättä. Kaksi tai kolme arkeen sidottua liikettä toimii paremmin.

Kolmas virhe on jättää muutokset huomiotta. Jos kävely heikkenee äkillisesti muutamassa päivässä, syy ei yleensä ole muistisairaus. Taustalla voi olla virtsatieinfektio, lääkemuutos, kuivuminen tai delirium. Silloin tarvitaan lääkärin arvio. Jos ilmenee äkillinen toispuolinen heikkous, puheen häiriö, kaatumisen jälkeinen tajunnan heikkeneminen tai rintakipu, soita heti hätänumeroon 112.

Kustannukset ja tukimuodot

Yli 65-vuotiaiden muistisairaiden fysioterapiasta vastaa pääosin oma hyvinvointialue. Palveluun pääsee yleensä muistikoordinaattorin, kotihoidon tai lääkärin kautta. Alle 65-vuotiaat, joilla on työikäisenä alkanut muistisairaus, voivat olla oikeutettuja Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen, jos toimintakyky on merkittävästi heikentynyt.

Yksityisen fysioterapeutin käynti maksaa tyypillisesti 60-95 € (45-60 min). Fysioterapeutin suoravastaanotolle voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä. Kela-korvauksen saaminen edellyttää lääkärin lähetettä. Omaishoitajille hyvinvointialue voi myöntää myös omaishoidon tuen kautta kuntoutusta ja vapaita.

UKK

Kuinka usein muistisairaan pitäisi harjoitella?
Lihasvoima- ja tasapainoharjoittelua suositellaan ikääntyneille 2-3 kertaa viikossa, ja arkiliikettä mieluiten päivittäin. Sopiva määrä ja harjoitteet arvioidaan aina yksilöllisesti fysioterapeutin tai lääkärin kanssa.

Voiko pitkälle edennyttä muistisairautta sairastava hyötyä fysioterapiasta?
Voi. Tavoite muuttuu silloin kävelykyvyn ylläpitämisestä esimerkiksi siirtymisten helpottamiseen, asentohoitoon ja kivun lievittämiseen. Siirtymien sujuminen helpottaa myös hoitajien työtä.

Mistä tunnistaa, että liikkumiskyky on heikentymässä?
Merkkejä ovat hidastunut kävely, tukeutuminen huonekaluihin, vaikeus nousta tuolista ilman käsiä ja lähes kaatumiset. Näistä kannattaa kertoa kotihoidolle tai muistihoitajalle ajoissa.

Liike osaksi jokaista päivää

Muistisairaan liikkumisen tukeminen onnistuu parhaiten, kun liike kuuluu arkeen eikä ole erillinen tehtävä. Fysioterapeutti arvioi lähtötason, ohjaa omaisia ja hoitajia sekä muokkaa ympäristöä turvallisemmaksi. Läheisen tärkein tehtävä on antaa ihmisen tehdä itse, vaikka se vie enemmän aikaa. Jokainen itse tehty tuolista nousu ylläpitää toimintakykyä.

—

Valitsin artikkeliin kolme sisäistä linkkiä: /ikaantyneen-kaatumisen-ehkaisy-fysioterapeutin-neuvot/, /geriatrinen-kuntoutus-ikaantyneen-toimintakyvyn-tuki/ ja /kotikaynti-fysioterapeutilta-kenelle-ja-milloin/. Kaikki löytyvät linkkitiedostosta täsmälleen samassa muodossa. Hinnat (60-95 € ja 80-130 €) ja luku yli 150 000 muistisairasta ovat yleisellä tasolla olevia arvioita, joita en tarkistanut lähteistä. Ne kannattaa varmistaa ennen julkaisua. Kelan korvaussummia en tarkoituksella maininnut, koska ne ovat muuttuneet viime vuosina.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista