Työterveyshuollon fysioterapia on usein nopein reitti apuun, kun niska jumittuu näyttöpäätetyössä, selkä kipeytyy varastolla tai olkapää alkaa vaivata asennustöissä. Moni työikäinen ei kuitenkaan tiedä, mitä työnantajan sopimukseen kuuluu, montako käyntiä on käytettävissä ja milloin fysioterapeutille pääsee ilman lääkäriä. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten työterveyshuollon kautta saatava fysioterapia toimii Suomessa ja miten käynneistä saa eniten hyötyä.
Mihin työterveyshuollon fysioterapia perustuu
Työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa jokaisen työnantajan järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon. Sairaanhoito on vapaaehtoista, mutta suurin osa työnantajista tarjoaa sitä jossain laajuudessa. Kela korvaa työnantajalle osan kustannuksista: ennaltaehkäisevästä toiminnasta (korvausluokka I) 60 % ja sairaanhoidosta (korvausluokka II) 50 %, enimmäismäärien rajoissa.
Fysioterapeutti on lakisääteisessä työterveyshuollossa niin sanottu asiantuntija, joka osallistuu työpaikkaselvityksiin, ergonomia-arvioihin ja työkyvyn tukeen. Sairaanhoidon puolella hän ottaa vastaan tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsiviä työntekijöitä. Työntekijälle käynnit ovat yleensä maksuttomia, kun ne kuuluvat työnantajan sopimukseen.
Isoimpia palveluntuottajia ovat Terveystalo, Mehiläinen, Pihlajalinna ja Työterveys Aalto Helsingissä, mutta myös pienemmillä paikkakunnilla toimii omia työterveysyksiköitä. Sopimuksen sisältö vaihtelee työnantajittain paljon, vaikka palveluntuottaja olisi sama.
Suoravastaanotto työterveyshuollossa
Työterveyshuollossa toimii lähes aina fysioterapeutin suoravastaanotto. Akuutissa alaselkäkivussa, niskakivussa tai hartiaseudun kivussa ajan voi varata suoraan fysioterapeutille ilman lääkärin lähetettä. Fysioterapeutti tekee fysioterapeuttisen tutkimuksen, arvioi oireen syyn ja työn kuormitustekijät ja ohjaa tarvittaessa lääkärille.
Käytännön esimerkki on tuttu monelle: toimistotyöntekijä on kolme viikkoa kärsinyt niska-hartiaseudun jännityksestä ja päänsärystä iltapäivisin. Hän varaa ajan suoraan fysioterapeutille. Ensimmäisellä käynnillä tutkitaan liikkuvuus, lihasvoima ja hermojen toiminta, käydään läpi työpisteen asetukset ja sovitaan 2-3 harjoitetta. Noin kahden viikon kuluttua seurantakäynnillä katsotaan, onko oire lievittynyt. Usein lääkärikäyntiä ei tarvita lainkaan.
Suoravastaanoton ja lääkärin kautta kulkevan reitin eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa suoravastaanotto vai lääkärin kautta fysioterapiaan.
Suoravastaanotto ei sovi kaikkeen. Jos selkäkipuun liittyy alaraajan heikkoutta tai tunnottomuutta nivusissa, virtsan- tai ulosteenpidätyskyvyttömyyttä, rintakipua tai äkillistä puheen häiriötä, soita hätänumeroon 112 tai hakeudu päivystykseen. Myös tapaturman jälkeinen voimakas turvotus tai virheasento kuuluu ensin lääkärin arvioon.
Mitä työnantajan kustantamat käynnit kattavat
Yleisin malli on rajattu käyntimäärä per vaiva, esimerkiksi 1-5 fysioterapeutin vastaanottokäyntiä. Painopiste on tutkimuksessa, ohjauksessa ja omaharjoittelun käynnistämisessä. Viikoittaisia hoitosarjoja, joissa tehdään manuaalisia käsittelyjä tai fysikaalista hoitoa kuten lämpö- tai kylmähoitoa, kuuluu sopimuksiin harvemmin.
Työterveyshuollon fysioterapia ei ole hierontaa. Hieroja on koulutettu eri tutkinnolla kuin fysioterapeutti, joka on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö ja suorittanut 210 opintopisteen AMK-tutkinnon. Työnantaja voi tarjota hierontaa erikseen esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelillä (ePassi, Smartum, Edenred), mutta se on henkilöstöetu eikä työterveyshuoltoa.
Ennaltaehkäisevän puolen palveluihin kuuluvat työpaikkakäynnit, ergonomiaohjaus ja ryhmämuotoinen ohjaus, kuten taukoliikunta tai nostotekniikan koulutus. Näistä kerrotaan lisää artikkelissa työfysioterapia ja työpaikan ergonomia.
Jos tarvitaan pidempi kuntoutus esimerkiksi leikkauksen jälkeen, työterveyslääkäri voi kirjoittaa lähetteen. Silloin hoito toteutetaan usein yksityisellä fysioterapiavastaanotolla tai julkisella puolella. Kelan SV-korvaus lääkärin määräämästä fysioterapiasta kattaa vain pienen osan hinnasta, joten itse maksettavaa jää selvästi. Yksityisen fysioterapian käynti maksaa tyypillisesti 60-100 €, OMT-fysioterapeutilla usein enemmän.
Työkyvyn tuki ja 30-60-90-sääntö
TULE-sairaudet ovat mielenterveyden häiriöiden ohella Suomen yleisin sairauspoissaolojen syy. Siksi työterveyshuollon fysioterapeutti on mukana myös työkyvyn tuessa.
Työnantajan on ilmoitettava työterveyshuoltoon viimeistään, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 30 päivää. Viimeistään 60 päivän kohdalla tehdään työkykyarvio, ja Kelalle on toimitettava työterveyslääkärin lausunto jäljellä olevasta työkyvystä viimeistään 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Fysioterapeutin arvio fyysisestä toimintakyvystä on tässä prosessissa usein ratkaiseva, kun mietitään osasairauspäivärahaa, kevennettyä työtä tai työtehtävien muutoksia.
Yleisimmät virheet työterveyden fysioterapiassa
Kokenut työfysioterapeutti näkee samat kompastuskivet vuodesta toiseen:
- Odotetaan liian kauan. Kuukausia jatkunut kipu on vaikeampi hoitaa kuin kahden viikon vaiva, ja sairauspoissaolon riski kasvaa.
- Ei tarkisteta sopimusta. Sopimuksen sisällön voi selvittää esimieheltä, HR:ltä tai suoraan työterveysyksiköstä ennen kuin käynnit on käytetty.
- Harjoitteet jäävät tekemättä. Kolmen käynnin malli toimii vain, jos omaharjoittelu tapahtuu käyntien välissä.
- Työpiste jää ennalleen. Jos näytön korkeus tai nostotapa ei muutu, oire palaa.
Myytti: fysioterapeutin hoito on passiivista käsittelyä
Moni olettaa, että fysioterapeutin vastaanotolla maataan hoitopöydällä ja odotetaan, että lihakset hierotaan auki. Näyttöön perustuva kuntoutus painottaa kuitenkin terapeuttista harjoittelua, kuormituksen säätelyä ja ymmärrystä kivusta. Manuaalinen terapia voi lievittää oireita lyhytaikaisesti ja helpottaa harjoittelun aloittamista, mutta pysyvä muutos syntyy aktiivisesta tekemisestä.
Tähän on poikkeuksiakin. Akuutissa vaiheessa, esimerkiksi välilevyoireen alussa, liikkeiden määrä voi olla hyvin pieni ja ohjaus keskittyy kivun hallintaan ja arjessa pärjäämiseen. Myös raskasta ruumiillista työtä tekevillä voi olla viisasta keventää työtä tilapäisesti sen sijaan, että harjoitellaan kipua vastaan. Toimistotyöhön liittyvistä niskavaivoista lisää artikkelissa niska- ja hartiavaivat työikäisillä.
UKK
Tarvitsenko lääkärin lähetteen työterveyshuollon fysioterapeutille?
Et yleensä. Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa työterveyshuollossa toimii fysioterapeutin suoravastaanotto. Fysioterapeutti ohjaa lääkärille, jos oireet sitä vaativat.
Montako fysioterapiakäyntiä työnantaja maksaa?
Se riippuu työnantajan sopimuksesta. Yleinen malli on 1-5 käyntiä per vaiva, painottuen tutkimukseen ja ohjaukseen. Tarkista sopimus työterveysyksiköstä tai HR:ltä.
Kuuluuko yrittäjälle työterveyshuollon fysioterapia?
Yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuollon vapaaehtoisesti ja saada Kelalta korvausta kustannuksista. Ilman sopimusta käynnit maksetaan itse tai haetaan julkiselta puolelta.
Yhteenveto
Työterveyshuollon fysioterapia toimii parhaiten, kun vaivaan tartutaan aikaisin. Varaa aika suoraan fysioterapeutille, kun kipu on jatkunut 1-2 viikkoa tai haittaa työtä, ja selvitä ennen ensimmäistä käyntiä, mitä sopimukseesi kuuluu. Ota ensimmäiselle käynnille mukaan kuvaus työasennoista ja työpäivän kulusta, sillä ne auttavat fysioterapeuttia löytämään syyn nopeammin kuin pelkkä kuvaus kivusta.