Leikkausta odottava ihminen ajattelee usein, että kuntoutus alkaa vasta leikkauksen jälkeen. Esikuntoutus ennen leikkausta tarkoittaa ohjattua harjoittelua ja valmistautumista viikkoja ennen toimenpidettä, ja sen tavoite on, että kroppa kestää leikkauksen paremmin ja toipuminen lähtee liikkeelle vauhdikkaammin. Tämä artikkeli on suunnattu tekonivelleikkausta, selkäleikkausta, ristisidekorjausta tai vatsan alueen leikkausta odottaville. Siitä selviää, mitä esikuntoutus käytännössä on, kenelle siitä on eniten hyötyä ja miten sen voi järjestää Suomessa.
Mitä esikuntoutus ennen leikkausta tarkoittaa
Kansainvälisessä kirjallisuudessa esikuntoutuksesta käytetään nimeä prehabilitaatio. Ajatus on yksinkertainen. Leikkaus, nukutus ja sitä seuraava vuodelepo heikentävät toimintakykyä väliaikaisesti, ja mitä paremmasta lähtötasosta tämä notkahdus alkaa, sitä nopeammin ihminen pääsee takaisin arkeensa.
Fysioterapeuttisessa tutkimuksessa arvioidaan nivelten liikkuvuus, lihasvoima, tasapaino, kävely ja usein myös hengityksen toiminta. Näiden pohjalta laaditaan harjoitusohjelma, jota tehdään yleensä 4-8 viikkoa ennen leikkausta. Monialaisessa mallissa mukana voivat olla myös ravitsemus, tupakoinnin lopettaminen ja leikkausjännityksen käsittely.
Yksi tärkeä mutta usein unohtuva osa on harjoitella valmiiksi ne asiat, joita leikkauksen jälkeen tarvitaan. Kyynärsauvoilla kävely, portaissa liikkuminen ja sängystä nouseminen ilman leikattavan raajan kuormitusta onnistuvat paljon helpommin, kun niitä on kokeillut kivuttomana ja selkeällä mielellä.
Miten esikuntoutus vaikuttaa toipumiseen
Tutkimusnäyttö on vahvinta polven ja lonkan tekonivelleikkauksissa sekä suurissa vatsan alueen leikkauksissa. Tekonivelpotilailla esikuntoutus parantaa toimintakykyä jo ennen leikkausta, ja osassa tutkimuksista sairaalassaoloaika on lyhentynyt ja kotiutuminen sujunut itsenäisemmin. Vaikutukset eivät ole kuitenkaan dramaattisia, eikä noin vuoden kohdalla eroa välttämättä enää huomaa.
Hengitysfysioterapialla on vankka asema rinta- ja vatsaontelon leikkauksissa. Sisäänhengityslihasten harjoittelu ennen leikkausta on liitetty vähäisempiin keuhkokomplikaatioihin, kuten keuhkokuumeeseen. Iäkkäille ja huonokuntoisille potilaille tällä on suuri merkitys.
Eturistisidekorjauksessa ammattilaiset puhuvat usein siitä, että polvi pitää ”rauhoittaa” ennen leikkausta. Turvotuksen pitää laskea, polven pitää ojentua täysin ja reisilihaksen pitää aktivoitua. Jos polvea leikataan jäykkänä ja turvonneena, liikerajoitukset pitkittyvät herkästi.
Leikkaukseen liittyvät hyödyt näkyvät tarkemmin artikkelissa leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta ja fysioterapian roolista.
Myytti: nivel kannattaa säästää leikkaukseen asti
Polven nivelrikon vuoksi tekoniveltä odottavalle neuvotaan edelleen sitkeästi, että kipeää niveltä ei kannata rasittaa, koska se on ”joka tapauksessa menossa vaihtoon”. Tämä on väärin. Lepo heikentää reisilihasta nopeasti, ja juuri reiden ojentajien voima on yksi parhaista ennusmerkeistä sille, kuinka sujuvasti tekonivelleikkauksesta toivutaan.
Sopivasti annosteltu harjoittelu ei vahingoita niveltä. Ammattilainen sallii yleensä lievän kivun harjoituksen aikana, kunhan kipu tasaantuu vuorokauden kuluessa. Raja on yksilöllinen, ja sen määrittää tutkiva fysioterapeutti.
Joskus esikuntoutus vähentää oireita niin paljon, että leikkausta lykätään tai siitä luovutaan kokonaan. Tämä ei ole epäonnistuminen vaan aivan hyvä lopputulos. Konservatiivisen hoidon vaihtoehdot on käyty läpi artikkelissa polven nivelrikosta ja konservatiivisesta hoidosta.
Kenelle esikuntoutuksesta on eniten hyötyä
Suurin hyöty saadaan, kun lähtötaso on heikko. Esikuntoutuksesta on eniten hyötyä seuraaville ryhmille:
– yli 70-vuotiaat ja ne, joilla on jo kaatumisia tai kävelyn apuvälineitä
– tekonivelleikkausta odottavat, joilla on selvä lihasheikkous
– syöpäleikkaukseen menevät, joiden kunto on heikentynyt sairauden tai hoitojen vuoksi
– keuhkosairauksia sairastavat ja tupakoitsijat ennen vatsan tai rintakehän leikkausta
– ristisidevamman saaneet, joiden polvi on vielä turvonnut tai jäykkä
Poikkeuksiakin on. Hyväkuntoinen 40-vuotias, joka liikkuu säännöllisesti, ei välttämättä hyödy erillisestä ohjelmasta paljoakaan. Hänelle riittää usein yksi käynti, jolla harjoitellaan leikkauksen jälkeiset liikkeet ja apuvälineiden käyttö. Kiireellisissä syöpäleikkauksissa aikaa on usein vain 2-3 viikkoa, jolloin ohjelma on lyhyt ja tiivis eikä leikkausta lykätä harjoittelun takia.
Selkäleikkauksessa, jossa hermojuuri on puristuksissa, harjoittelua rajoittavat oireet. Jos alaraajan voima heikkenee nopeasti tai ilmaantuu virtsaamis- tai ulostamisvaikeuksia, on kyse päivystyksellisestä tilanteesta: hakeudu heti päivystykseen tai soita hätänumeroon 112.
Esikuntoutuksen järjestäminen ja kustannukset
Osa sairaaloista ja hyvinvointialueista järjestää leikkausta edeltävän ohjauskäynnin tai ”leikkauskoulun”, varsinkin tekonivelpotilaille. Toimintatavat vaihtelevat alueittain. Helsingin ja Uudenmaan alueella käytäntö on erilainen kuin vaikkapa Pohjois-Pohjanmaalla, joten kysy asiasta suoraan leikkaavasta yksiköstä heti, kun saat leikkausajan.
Yksityisellä puolella pääset fysioterapeutin suoravastaanotolle ilman lääkärin lähetettä. Yksi käynti maksaa tyypillisesti 60-95 €, joten 4-6 käynnin jakso maksaa noin 250-550 €. Lääkärin lähetteellä Kela maksaa osan hinnasta SV-korvauksena, mutta korvaus kattaa vain pienen osan hinnasta. Työterveyshuolto voi kattaa käynnit, jos leikkaus liittyy työkykyyn ja sopimus sisältää fysioterapian.
Varmista, että terapeutti on Valviran laillistama fysioterapeutti. Koulutus on 210 opintopisteen AMK-tutkinto, ja siihen kuuluvat harjoittelun annostelu ja sairauksien huomiointi. Hieroja on eri ammatti, jolla on eri tutkinto, eikä klassinen hieronta korvaa esikuntoutusta. Tavoitteet kannattaa kirjata ylös, ja niistä on lisää tietoa artikkelissa kuntoutussuunnitelman tavoitteista ja seurannasta.
Yleisimmät virheet ennen leikkausta
Ensimmäinen virhe on aloittaa liian myöhään. Kaksi viikkoa ennen leikkausta aloitettu voimaharjoittelu ehtii vaikuttaa lähinnä liikkeiden oppimiseen, ei juuri lihasvoimaan. Merkittävämpiä muutoksia lihaksissa alkaa näkyä noin 4-6 viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen.
Toinen virhe on yrittää liikaa. Tyypillinen esimerkki on aktiivinen kuntoilija, joka haluaa olla ”huippukunnossa” ennen polvileikkausta ja treenaa itsensä tulehdukseen. Turvonnut polvi ei ole sen parempi kuin polvi, joka ei ole saanut lainkaan harjoitusta.
Kolmas virhe on unohtaa koti. Kynnykset, liukkaat matot, liian matala sänky ja puuttuva suihkutuoli kannattaa korjata ennen leikkausta, ei vasta kotiutumispäivänä. Fysioterapeutti voi kertoa, mitä apuvälineitä tarvitaan ja mistä niitä saa lainaksi.
UKK
Kuinka kauan ennen leikkausta esikuntoutus kannattaa aloittaa?
Yleensä 4-8 viikkoa ennen leikkausta. Lyhyemmästäkin jaksosta on hyötyä etenkin hengitysharjoittelussa ja apuvälineiden opettelussa, mutta lihasvoima kehittyy hitaammin.
Tarvitsenko lääkärin lähetteen esikuntoutukseen?
Et tarvitse, jos maksat yksityisen fysioterapian itse, sillä fysioterapeutille voi mennä suoravastaanotolle. Kela-korvaukseen tarvitaan lääkärin lähete. Kerro leikkaavalle yksikölle esikuntoutuksesta, jotta harjoittelussa voidaan huomioida mahdolliset rajoitukset.
Voiko esikuntoutuksen tehdä kotona ilman fysioterapeuttia?
Osittain. Kotiharjoittelu on ohjelman tärkein osa, mutta 1-3 ohjattua käyntiä varmistavat, että liikkeet tehdään oikein ja kuormitus on sopiva. Etäfysioterapia sopii hyvin seurantakäynteihin.
Hyvä lähtötaso lyhentää matkaa takaisin arkeen
Esikuntoutus ei ole ihmekeino, mutta se tuottaa tasaisia hyötyjä: parempi lihasvoima, toimivampi hengitys, valmiiksi opetellut liikkumistavat ja kodin turvallisuus. Eniten siitä hyötyvät iäkkäät ja huonokuntoiset sekä tekonivelleikkausta odottavat. Heti leikkausajan saatuasi kysy leikkaavalta yksiköltä, kuuluuko esikuntoutus hoitopolkuun, ja jos ei kuulu, varaa aika fysioterapeutille hyvissä ajoin. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä enemmän aikaa harjoittelulla on vaikuttaa.