Ensikäynti fysioterapeutilla jännittää usein, varsinkin jos selkä, niska tai polvi on vaivannut viikkoja eikä tiedä, mitä vastaanotolla tapahtuu. Tämä artikkeli kertoo, mitä ensikäynnillä tehdään, miten fysioterapeuttinen tutkimus etenee ja miten kuntoutukselle asetetaan tavoitteet. Kun tiedät etukäteen, mitä on tulossa, saat 45-60 minuutin käynnistä enemmän hyötyä ja osaat kysyä oikeita asioita.
Kuka ottaa vastaan ja tarvitaanko lähetettä
Fysioterapeutti on Valviran laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on neljän vuoden ja 210 opintopisteen AMK-tutkinto. Hieroja on eri koulutuksen saanut ammattilainen, eikä klassinen hieronta ole sama asia kuin fysioterapeuttinen tutkimus ja kuntoutus.
Yksityiselle fysioterapeutille pääsee ilman lähetettä. Suoravastaanotto toimii myös monessa työterveyshuollossa ja hyvinvointialueen terveysasemalla, kun vaivana on esimerkiksi alaselkäkipu, niskakipu tai olkapään oire. Jos mietit, kannattaako mennä ensin lääkärille, lue tarkemmin suoravastaanoton ja lääkärin lähetteen eroista.
Kustannukset vaihtelevat. Yksityisellä ensikäynti maksaa tyypillisesti 70-120 €, Helsingissä ja Espoossa usein hintahaarukan yläpäässä. Kelan SV-korvaus edellyttää lääkärin lähetettä, ja korvaus on kiinteä summa, joka kattaa vain osan hinnasta. Työterveyshuollossa käynti on työntekijälle yleensä maksuton.
Mitä ensikäynnillä fysioterapeutilla tapahtuu
Käynti alkaa haastattelulla, joka vie usein kolmanneksen ajasta. Moni yllättyy tästä. Kokenut fysioterapeutti haluaa tietää, milloin oire alkoi, mikä sen pahentaa ja helpottaa, miten se vaikuttaa uneen ja työhön ja mitä olet jo kokeillut.
Haastattelussa seulotaan myös vakavien syiden merkit. Fysioterapeutti kysyy esimerkiksi selittämättömästä laihtumisesta, yösärystä, kuumeesta ja virtsaamisen muutoksista. Nämä kysymykset eivät ole rutiinia rutiinin vuoksi, vaan ne ratkaisevat, kuuluuko vaiva fysioterapiaan vai lääkärille.
Haastattelun jälkeen tulee kliininen tutkimus. Sen sisältö riippuu vaivasta, mutta tyypillisesti siihen kuuluu:
- ryhdin ja liikkumisen havainnointi, kuten kävely, kyykky tai kurotus
- nivelten liikelaajuuksien mittaaminen
- lihasvoiman ja -kestävyyden testaus
- hermojen toiminnan tutkiminen, kuten tunto, refleksit ja hermokudoksen venytystestit
- palpointi eli kudosten tunnustelu
Esimerkki: toimistotyöntekijä tulee vastaanotolle, koska oikeaa hartiaa on kolottanut kolme kuukautta ja kipu säteilee välillä olkavarteen. Fysioterapeutti testaa niskan liikkeet, olkanivelen liikkeet ja yläraajan hermot. Tutkimuksen perusteella selviää, onko kyse todennäköisemmin niska-hartiaseudun kuormitusoireesta, olkapään impingement-tyyppisestä oireesta vai hermoperäisestä säteilystä. Hoitolinja on eri jokaisessa.
Mittarit, joilla lähtötaso kirjataan
Ammattilainen ei tyydy arvioon ”vähän parempi”. Lähtötaso kirjataan mitattavasti, jotta edistymistä voidaan seurata. Kipua arvioidaan usein asteikolla 0-10, ja toimintakykyä mitataan kyselyillä kuten Oswestry-indeksillä alaselkäkivussa tai Neck Disability Indexillä niskakivussa.
Hyvin käyttökelpoinen on PSFS-mittari (Patient-Specific Functional Scale). Siinä nimeät itse 3-5 arjen toimintoa, jotka vaiva estää tai joita se vaikeuttaa, ja arvioit niiden sujumista. Mittari kertoo enemmän juuri sinun tilanteestasi kuin mikään yleinen testi.
Kuntoutuksen tavoitteet asetetaan yhdessä
Ensikäynnin tärkein tulos ei ole hoito vaan suunnitelma. Hyvä tavoite on konkreettinen ja aikaan sidottu: ”pystyn istumaan työpäivän ilman taukoja pitävää kipua kuuden viikon kuluttua” tai ”juoksen 5 km kivutta ennen toukokuun kisaa”. ”Selkä kuntoon” ei ole tavoite.
Tavoitteiden pohjalta fysioterapeutti laatii kuntoutussuunnitelman tavoitteineen ja seurantoineen. Siihen kuuluu yleensä terapeuttista harjoittelua, kuormituksen ohjausta ja tarvittaessa manuaalista terapiaa tai fysikaalisia hoitoja, kuten kylmä- tai lämpöhoitoa. Kotiharjoitteet annetaan usein paperilla tai sovelluksessa, esimerkiksi Physitrackissa, jossa on videot liikkeistä.
Tutkimus voi myös päätyä siihen, että fysioterapia ei ole oikea seuraava askel. Jos löydökset viittaavat vaikkapa tulehdukselliseen nivelsairauteen, kihtiin tai vammaan, joka vaatii kuvantamista, hyvä fysioterapeutti ohjaa lääkärille eikä jatka hoitoa varmuuden vuoksi.
Myytti: ilman magneettikuvaa ei kannata aloittaa
Moni uskoo, että ensin pitää kuvata ja vasta sitten voi kuntouttaa. Tavallisessa alaselkäkivussa ja niskakivussa näin ei ole. Kuvantamislöydökset, kuten välilevyn pullistumat ja kulumamuutokset, ovat yleisiä myös täysin oireettomilla aikuisilla, eivätkä ne yksinään selitä kipua.
Kuvantamista tarvitaan, kun epäillään murtumaa, vakavaa hermovauriota, kasvainta tai tulehdusta, tai kun leikkaushoito harkitaan. Poikkeuksen tekevät myös tuoreet polvivammat, joissa epäillään eturistisiteen tai kierukan repeämää – silloin lääkärin arvio kannattaa saada nopeasti.
Yleisimmät virheet ensikäynnillä
Oireiden vähättely. Vastaanotolla kipu voi tuntua vähäisemmältä kuin kotona. Kerro, miltä pahimpana päivänä tuntui, ja mainitse myös oudot oireet, kuten tunnottomuus tai yöllinen särky, vaikka ne tuntuisivat epäolennaisilta.
Hoidon odottaminen passiivisena vastaanottajana. Jos odotat lähinnä käsittelyä, pettymys on todennäköinen. Pitkäkestoisessa vaivassa tulos syntyy pääosin siitä, mitä teet käyntien välissä. Kaksi käyntiä ja säännöllinen kotiharjoittelu vie usein pidemmälle kuin kuusi käsittelykertaa ilman harjoittelua.
Väärät vaatteet ja puuttuvat paperit. Ota mukaan väljät vaatteet tai shortsit, jotta polvi, lonkka tai olkapää voidaan tutkia. Tuo mukaan aiemmat lääkärin lausunnot, kuvantamisvastaukset ja lääkelista. Kela-korvausta varten tarvitset lääkärin lähetteen ennen käyntiä.
Milloin ei mennä fysioterapeutille vaan päivystykseen
Osa oireista vaatii heti lääkärin. Soita 112 tai hakeudu päivystykseen, jos selkäkipuun liittyy alaraajan äkillinen heikkous, istuma-alueen tunnottomuus tai virtsan tai ulosteen pidätyskyvyn häiriö. Sama koskee rintakipua, pään vamman jälkeistä huimausta tai puheen häiriötä sekä äkillisiä halvausoireita. Näissä tilanteissa fysioterapian ajanvarausta ei pidä jäädä odottamaan.
UKK
Saanko ensikäynnillä jo hoitoa vai pelkän tutkimuksen?
Yleensä molempia. Tutkimus ja tavoitteiden asettaminen vievät suurimman osan ajasta, mutta käynnin lopussa saat tavallisesti ohjeet kuormituksen säätelyyn ja 1-3 ensimmäistä kotiharjoitetta. Joskus mukaan kuuluu myös manuaalista käsittelyä.
Kuinka monta käyntiä tarvitsen ensikäynnin jälkeen?
Se riippuu vaivasta ja tavoitteesta. Tuore niskajumi voi helpottaa 1-3 käynnillä, mutta leikkauksen jälkeinen kuntoutus voi kestää kuukausia. Lisätietoa löydät artikkelista fysioterapian käyntimääristä.
Miten varmistan, että fysioterapeutti on laillistettu?
Laillistuksen voi tarkistaa Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-palvelusta nimellä hakemalla. Tarkistus kestää minuutin, ja se kannattaa tehdä varsinkin, jos palvelun ammattinimike jää epäselväksi.
Näin valmistaudut ensimmäiseen käyntiin
Kirjoita ennen käyntiä muistiin, milloin oire alkoi, mikä sitä pahentaa ja mitä haluaisit taas pystyä tekemään. Mieti yksi tai kaksi konkreettista arjen tavoitetta, jotka voit kertoa fysioterapeutille. Kun lähtötaso on mitattu ja tavoite sovittu yhdessä, jokaisella seuraavalla käynnillä voidaan tarkistaa, toimiiko suunnitelma – ja muuttaa sitä, jos se ei toimi.